Wie Lumi schon geschrieben hat, gibt für das Verwenden von inneren und äusseren Lokalfällen bei Ortsnamen ziemlich feste Regeln (wie ja für eigentlich alles im Finnischen
).
Um das Ganze noch zu komplettieren, möchte ich mal kurz aus der
Iso suomen kielioppi, S. 1192 zitieren:
"Paikannimi, jolla ei ole - ainakaan nykykielessä - appellatiivista käyttöä, on sijainnin ilmauksissa yleensä sisäpaikallissijainen:
Kuhmossa, Iissä, Juuassa, Aitoossa, Kuopiossa, Helsingissä.
Ulkopaikallissijaisuus voi johtua siitä, että nimi on alun perin viitannut
veden äärellä sijaitsevaan paikkaan, esim.
Raumalla, Tampereella, Vantaalla, mutta syy ei aina ole yhtä ilmeinen, vrt.
Maaningalla, Hyvinkäällä, Kiteellä. Vaihteluakin voi esiintyä samassa nimessä:
Velkuassa ~ Velkualla.
Useat inen-loppuiset paikannimet taipuvat sisäpaikallissijoissa ja monikollisina: Kauniaisissa, Kuhmoisiin, Huittisista, eivät kuitenkaan kaikki:
Kaustisella (~ Kaustisilla).
Monet joki-, koski-, järvi-, vesi-, niemi-, mäki- ja vuori-loppuiset paikannimet ovat sijainnin ilmauksissa appellatiivisen sanan mukaisesti
ulkopaikallissijoissa: Suonenjoella, Anjalankoskella, Heinävedellä, Rovaniemellä, Riihimäellä, mutta kuitenkin esim.
Munkkiniemessä, Mynämäellä ~ Mynämäessä. Monet Suomen saarten nimet ovat sijainnin ilamuksissa sisäpaikallissijaisia:
Hailuodossa, Hietasalossa, Kulosaaressa.
Ulkomaisista paikannimistä muut kuin saarta tarkoittavat esiintyvät sijainnin ilmauksissa lähinnä sisäpaikallissijaisina, esim.
Ruotsissa, Göteborgissa; poikkeuksellinen on ulkopaikallissijainen
Venäjällä. Saarta tarkoittavat yksiköllliset paikannimet esíintyvät tavallisimmin ulkopaikallissijoissa (
Kreetalla, Rhodokselle), joskin myös sisäpaikallissijoja esiintyy (
Rhodoksesta, Maltassa). Monikkomuotoiset saarennimet ovat sijainnin ilmauksissa ulkopaikallissijaisia (
Filippiineillä, Malediiveille)."
Kurz auf Deutsch: Ortsnamen, die auf -joki, -koski, -järvi, -vesi, -niemi, -mäki oder -vuori enden, oder sonst ursprünglich auf eine Lage am Wasser hingewiesen haben, werden in den äusseren Lokalfällen gebraucht, von wenigen Ausnahmen abgesehen (Otaniemessä, Mellunmäkeen). Ortsnamen, die auf -inen enden, werden mit den inneren Lokalfällen im Plural gebraucht (Kauniainen --> Kauniaisissa).
lohikäärme hat geschrieben:Bei Orten wie z.B. Utsjoki, die einen Fluss enthalten endet es auf -lta. Wie meine Finnen schon meinten: Man wohnt ja nicht im Fluss. Warum man dann allerdings auf dem Fluss wohnt... aber naja.
Man wohnt zwar nicht im Fluss, aber auch nicht auf dem Fluss, sondern am Fluss. Die Endung -llla/llä hat nämlich auch die Bedeutung "an" oder manchmal auch "in", z.B.: kokuos pidetään kaupungintalolla (die Konferenz wird im Rathaus abgehalten, nicht auf dem Rathaus). Wenn man wirklich ausdrücken wollen würde, dass man "auf dem Fluss" wohnt, müsste man sagen "asua joen päällä". Das stelle ich mir dann allerdings auch etwas komisch vor...
.