Deutsche in Finnland

voisi keskustella. Eikö alkuperäisesti haluttiin keskustella suomeksi tässä? Näemmä kaikilla muilla on liikaa noloa, siis minä aloitan. (Mullakin on nolo.. Tämän viestin voi tietysti korjata.. )

Vai onkohan toinen forumin osake, jossa keskustellaan suomeksi? Sori jos vain ei löytynyt.

Sallittu on, jos haluaa!

Osake = Aktie, oder...?!

*ähem* osake todellakin tarkoittaa Aktie. 'Osasto' tarkoitin... kiitos. Muuten, miten suomeksi sanotaan 'ähem'?

Miten te kaikki olette opiskelleet puhua suomea? Puhuminen on mun mielestä vaikein juttu täällä (kielen asioista). Ymmärtäminen sekä kirjoittaminen jonkinlaisella tavalla onnistuu, totta kai virheitä on. Mutta puhumisella sanat eivät löyty tarpeeksi nopeasti, ja sanojen muodotkaan eivät. Yksi syy on selvästi että suomalaiset puhuvat liian hyvin englantia..

Siis, onko teillä neuvoja mulle?

Tätäkin viestiä voi korjata. (Vai 'tämänkin'..? Voi partitiivi) Olkaa hyvä!

Minusta puhuminen on aika helppoa. Silloin, kun puhun, en ajattele ollenkaan koko aika kielioppia. Sanat tulevat vain. Kai minä teen virheitä, mutta se ei haittaa. Pääasia on, että muut ihmiset ymmärtävät. Ymmärtäminen sujuu myös hyvin. Kirjoittaminen on paljon vaikeampi, koska silloin mietin aina, onko se oikein niin? Tuleeko nyt yksi "t" tai kaksi"t:tä"? jne. On myös pakko minulle, tehdä mahdollisimman helppoja lauseitä. Muuten se menee ihan sekaisin.
Ja sitten lukeminen: Anna-lehti, Hesari, työpapperit, .. se menee kaikki ihan hyvin jo. Mutta tavoitteeni on, että voisin myös lukea Utriota, Cantia, Kiveä ja Sillanpäätä suomeksi. En anna periksi!

Terv.
Kepa

Hei Jörkki,

kun muutin ensimmäinen kerta Suomeen, minulla oli onnea, päästä Lentiiraan (pikku kylä Kainuusssa) asumaan. Sitä ennen olin käynyt vain 4 kuukautta kansalaisopistossa. Voit kuvitella, miten hyvin minun suomalainen kielitaide oli, kun pääsin Kuhmoon töihin. Ihan katastroofi se oli. Minulla oli yksi työkaveri, joka puhui saksa ja toinen puhui englantia. Kaikki muut ihmiset minun ympärillä puhuivat ainoastaan suomea. Se oli tosi kova aika alussa. Mutta hyvä puoli oli, että minulla oli niin pakko, puhua ja ymmärttä suomea. Ei oli ollut vaihtoehtoja. Kestii noin puoli vuotta, kun huomasin, että tulin toimeen.
Terv.
Kepa

Terve,

sehän olisi hyvää, jos mulla olisi pakko puhua. Mutta ei ole! Joulukuussa aloitan töitä täällä mutta tietenkin siellä puhutaan englantia. Ja kavereiden kanssa on vaikea vaihtaa toiseen kieleen. Lisäksi suurin osa heistä on myös ulkomaalainen, sillä he eivät edes osaa suomea 'niin hyvin' kuin minä. Ainoa mahdollisuus ehkä olisi mennä Pohjanmaalle tyttöystäväni vanhempien luo monta viikkoa. Siellä ei ole paljon vaihtoehtoja.. Katsotaan.

Ehkä uusien työkavereiden kanssa voisin perustella keskusteluryhmän tai sellaista. Siinä ehkä olisi mahdollisuus. Ja kuin me kaikki tiedämme: Sellainen mahdollisuus on tsäntsi.

Kepa hat geschrieben:Minusta puhuminen on aika helppoa. Silloin, kun puhun, en ajattele ollenkaan koko aika kielioppia. Sanat tulevat vain. Kai minä teen virheitä, mutta se ei haittaa. Pääasia on, että muut ihmiset ymmärtävät. Ymmärtäminen sujuu myös hyvin. Kirjoittaminen on paljon vaikeampi, koska silloin mietin aina, onko se oikein niin

Jotakuinkin sama juttu mulla saksan kanssa. Kunhan ei liikaa ajattele puhuessaan, ni vaikka virheitä tuleekin niin viesti menee useimmiten perille. Sen sijaan kun kirjoittaa, niin (siis saksan kielessä) alkaa ajattelemaan tarkasti artikkeleita, prepositioita ja olikos tässä nyt datiivi vai akkusatiivi jne. Sama juttu Suomessa kun, kirjoittaa, että mikäs pääte se nyt tähän pitikään laittaa.
Tänne palstalle kirjoittaessani teen hirveästi kielioppivirheitä, mutta koska ei tarvii virallista tekstiä kirjoittaa, niin "who cares". Eri asia sitten jos jotain virallista paperia pitäis kirjottaa.