Ich will jetzt nicht besserwisserisch klingen, aber jetzt nochmal zum Gebrauch der inneren und äusseren Lokalfälle allgemein, dann soll es aber auch reichen (hab gerade irgendwie Langeweile
):
Man kann die Lokalfälle eben nicht 1:1 mit einem Pronomen ins Deutsche übersetzen, sondern das Finnische hat da seine eigene Logik, die man verstehen muss. Hierzu noch ein paar Auszüge aus der Iso suomen kielioppi, Zusammenfassung auf Deutsch im Anschluss:
Sisäpaikallissijaisilla ilmauksilla on muitakin kuin sisällä olemisen merkityksiä ja vastaavasti ulkopaikallissijaisilla muitakin kuin ulkopinnalla olemisen merkityksiä, esim.
kengät jalassa, sitoa vene puuhun, opiskella yliopistolla, mennä kursille. Ero sisä- ja ulkopaikallissijan välillä voi ilmentää myös elollisen ja elottoman entiteetin eroa:
Hänellä ~ Ovessa on avain.
Sisäpaikallissijoilla ilmaistaan tyypillisesti sijaintia rajatun tilan sisäpuolella, konkreettisten reunojen tai epämääräisten tai osittaistenkin rajojen ympäröimänä sekä siirtymistä tuollaisten rajojen sisälle tai sieltä pois. Tällöin entiteetillä on oltava jonkinlainen sisäpuoli, sisältö tai sisäinen ulottuvuus, jossa tai jonka piirissä jotakin voi olla:
idässä, kirkosta, radioon, lapsijoukossa, filmistä. Entiteetti hohmottuu siis tavallaan säiliömäiseksi tai kolmiulotteiseksi.
Toiseksi
sisäpaikallissijoilla ilmaistaan kiinteää kontaktia entiteetin pintaan, esim.
tahra seinässä, kontaktin tuloa tai kontaktista pois siirtymistä, kosketuskohtaa tai
kiinteää äärellä olemista.
Mit den inneren Lokalfällen wird also auch "Festhaften an einer Oberfläche" oder "fest an etwas gebunden sein" ausgedrückt: Seinässä on tahra (an der Wand ist ein Fleck). Hänellä on pipo päässä (er hat eine Mütze auf dem Kopf). "Hänellä on pipo päällä" hiesse in diesem Falle sogar lediglich "Er hat eine Mütze auf" (vgl. "pukea päälle").
Pistä ilmoitus oveen: Mach die Ankündigung an die Tür (direkt ran). Pistä ilmoitus ovelle: Mach die Ankündigung an/in die Nähe der Tür (Türrahmen, Wand, etc.)
Eräissä tapauksissa kiinteän yhteyden ilmaus on vakiintunut tarkoittamaan myös tiettyä tomintaa, esim.
olla ~ istua puhelimessa, nousta pöydästä.
Wenn man also sagt "pöydällä on ruokaa", heisst das lediglich "auf dem Tisch ist Essen. Wenn man aber sagt "ruoka on pöydässä", dann heisst das "Die Mahlzeit ist fertig, jetzt geht's los". Dasselbe betrifft "istua pöydässä" (beim Essen sitzen) und "istua pöydän äärellä/ääressä" (einfach so am Tisch sitzen).
Ulkopaikallissijalla ilmaistaan ensinnäkin sijaintia entiteetin ulko- tai yläpinnalla, siirtymistä tuollaiselle pinnalle tai siitä pois.
Esineistä puhuttaessa ulkopaikallissijan käyttö tarkoittamassa sijaintia pinnalla edellyttää yleensä, että entiteetillä on käyttötehtävältään vakiintunut ylä- tai ulkopinta. Esimerkiksi
kirja voi olla
hyllyllä, pöydällä tai
tuolilla, koska näillä on käyttöön tarkoitettu yläpinta. Muussa tapauksessa suhdetta ilmaistaan tavallisimmin genitiivin sisältävällä substantiivi- tai adpositiolausekkeella:
Kirja on auton katolla ~ television päällä.
Toiseksi ulkopaikallissijoilla ilmaistaan sijaintia jonkin tai jonkun läheisyydessä tai luona, äärellä taikka jossakin alueella vailla selvää kiintopistettä. Näin on varsinkin silloin kun puhe on rakennuksista tai suuremmista esineistä (kuten joesta
), joiden ylä- tai ulkopinnalla ei ole varsinaista käyttötehtävää, esim.
kioskilla, kaupalla, näkötornilla. Vastaavasti ilmaistaan siirtymistä tällaiselle alueelle tai siitä pois.
Äärellä olemista ilmaistaan muissa tapauksissa adpositiorakentein:
Vuode oli seinän vieressä; Odota tuon lampun luona; Istuin puun juurella.
-lla/llä bedeutet also nur "auf etwas drauf", wenn die Aussen- oder Oberfläche des fraglichen Gegenstandes eine
im Sinnzusammenhang feststehende/"eingebürgerte" Gebrauchsaufgabe hat. "Kirja on pöydällä", weil ein Tisch dazu da ist, das man auf ihm etwas ablegt, z.B. Bücher. Aber "kirja on television päällä", weil ein Fernseher nicht dazu da ist, dass man auf ihm etwas ablegt, bzw. die Oberfläche ist nicht speziell für diesen Zweck konstruiert oder von Natur aus geeignet.
Folglich heisst "laiva kulkee joella" "das Schiff fährt auf dem Fluss", weil die Oberfläche des Flusses im Sinnzusammenhang "Schiff" eine natürliche Gebrauchsaufgabe hat, "asua joella" heisst aber "am Fluss wohnen", weil die Oberfläche des Flusses im Sinnzusammenhang "wohnen" keine natürliche oder übliche Gebrauchsaufgabe hat.
Kun entiteetillä on sekä selvä ulkopinta että esim. reunoin erottuva sisäpuoli, sisäpaikallissijaisessa ilmauksessa korostuu oleminen reunojen tms. sisässä ja ulkopaikallissijaisissa oleminen vaakatasoisella pinnalla:
Mies röhnötti nojatuolissa ja röyhtäili (Der Mann fläzte
im Sessel und rülpste rum), aber
isä istui tuolilla (der Vater sass
auf dem Stuhl).
Kun kyse on laajemmista paikoista, sisäpaikallissija kohdentaa paikassa olijan rajatummin entiteetin sisätilaan ja ulkopaikallissija rajaamattomasti kyseiselle alueelle (saunassa <-> saunalla, pihassa <-> pihalla).
Varsinkin instituutioista puhuttaessa sisäpaikallisija voi tarkoittaa olemista kyseisessä paikassa (sisätiloissa) jotakin tarkoitusta varten, joka on ominainen tuon instituutin tehtävälle, ja ulkopaikllissija siellä olemista muuta tarkoitusta varten:
Lapseni ei ole vielä koulussa; Tytöt menivät pelaamaan lentopalloa koululle. Joskus toinen paikallisija on vakiintunut ainoaksi vaihtoehdoksi, esim.
suljetulla osastolla, joskus merkityseroa ei sisä- ja ulkopaikallisijan välillä ei juuri ole, esim.
Hän työskentelee suomen kielen laitoksella ~ laitoksessa.
Jos entiteetillä ei ole varsinaista sisäpuolta, sisäpaikallisijainen ilmaus esittää pinnan tasona, johon puheena oleva esine tai vastaava on kiinnittynyt tai josta se on kiinteä osa. Ulkopaikallisijaisessa ilmauksessa taas korostuu ulkopinta, josta puheena oleva esine on irrotettavissa.
Matossa on kaunis kuvio; Seison matolla (Auf dem Teppich ist ein schönes Ornament (fest und immer); Ich stehe auf dem Teppich (im Moment)).
Kaikissa tapauksissa vaihtelumahdollisuutta ei ole, esim. kiinteä suhde ilmaistaan sisäpaikallissijalla:
Lapsi liimasi tarran ikkunaan. Sisäpaikallisija on saattanut vakiintua vaihtelemattomaksi siippumatta suhteen kiinteydestä:
ripustaa verhot ikkunaan.
So, ich hoffe, das war jetzt etwas erhellend, und hat nicht für noch mehr Verwirrung gesorgt. Hoffentlich habe ich jetzt auch nicht irgendwelche Urheberrechte verletzt, wenn ich aus dem Buch zitiert habe
.